Röntgenputkien luokitus
Elektronien tuottotavan mukaan röntgenputket voidaan jakaa kaasutäytteisiin putkiin ja tyhjiöputkiin.
Eri tiivistemateriaalien mukaan se voidaan jakaa lasiputkeen, keraamiseen putkeen ja metallikeraamiseen putkeen.
Eri käyttötarkoitusten mukaan se voidaan jakaa lääketieteellisiin röntgenputkiin ja teollisiin röntgenputkiin.
Eri tiivistysmenetelmien mukaan se voidaan jakaa avoimiin röntgenputkiin ja suljettuihin röntgenputkiin. Avoimet röntgenputket vaativat jatkuvan tyhjiön käytön aikana. Suljettu röntgenputki suljetaan heti imuroinnin jälkeen tietyssä määrin röntgenputken valmistuksen aikana, eikä sitä tarvitse imuroida uudelleen käytön aikana.
Röntgenputkia käytetään lääketieteessä diagnosointiin ja hoitoon sekä teollisessa tekniikassa materiaalien ainetta rikkomattomaan testaukseen, rakenneanalyysiin, spektroskooppiseen analyysiin ja filmivalotukseen. Röntgensäteet ovat haitallisia ihmiskeholle, ja niitä käytettäessä on ryhdyttävä tehokkaisiin suojatoimenpiteisiin.
Kiinteän anodisen röntgenputken rakenne
Kiinteä anodinen röntgenputki on yksinkertaisin yleisesti käytössä oleva röntgenputki.
Anodi koostuu anodipäästä, anodikorkista, lasirenkaasta ja anodikahvasta. Anodin päätehtävänä on estää anodin pään (yleensä volframikohde) kohdepinnan nopea liikkuva elektronivirtaus röntgensäteiden tuottamiseksi ja syntyvän lämmön säteileminen tai sen johtaminen anodin kahvan läpi, ja myös absorboivat toissijaisia elektroneja ja sironneita elektroneja. Säteet.
Volframiseoksesta valmistetun röntgenputken tuottama röntgensäde käyttää vain alle 1 % nopean liikkuvan elektronivirran energiasta, joten lämmön hajoaminen on röntgenputken kannalta erittäin tärkeä asia. Katodi koostuu pääasiassa filamentista, tarkennusmaskista (tai katodipäästä), katodiholkista ja lasivarresta. Anodikohdetta pommittava elektronisuihku säteilee kuuman katodin filamentista (yleensä volframifilamentista), ja se muodostuu fokusoimalla tarkennusmaskin (katodin pään) avulla volframiseoksesta valmistetun röntgenputken suurjännitekiihdytyksen alaisena. Nopeasti liikkuva elektronisäde osuu anodin kohteeseen ja tukkeutuu äkillisesti, mikä tuottaa tietyn osan röntgensäteitä jatkuvalla energiajakaumalla (mukaan lukien tunnusomaiset röntgensäteet, jotka heijastavat anodin kohdemetallia).
Postitusaika: 05.08.2022