Röntgenputkien luokittelu
Elektronien syntymistavan mukaan röntgenputket voidaan jakaa kaasutäytteisiin putkiin ja tyhjiöputkiin.
Eri tiivistysmateriaalien mukaan se voidaan jakaa lasiputkeen, keraamiseen putkeen ja metallikeraamiseen putkeen.
Eri käyttötarkoitusten mukaan se voidaan jakaa lääketieteellisiin röntgenputkiin ja teollisiin röntgenputkiin.
Erilaisten sulkemismenetelmien mukaan ne voidaan jakaa avoimiin ja suljettuihin röntgenputkiin. Avoimet röntgenputket vaativat jatkuvaa tyhjiötä käytön aikana. Suljettu röntgenputki suljetaan tiettyyn pisteeseen asti heti tyhjiökäsittelyn jälkeen röntgenputken valmistuksen aikana, eikä sitä tarvitse tyhjiöidä uudelleen käytön aikana.
Röntgenputkia käytetään lääketieteessä diagnostiikkaan ja hoitoon sekä teollisuustekniikassa materiaalien rikkomattomaan testaukseen, rakenneanalyysiin, spektroskooppiseen analyysiin ja filmivalotukseen. Röntgensäteet ovat haitallisia ihmiskeholle, ja niitä käytettäessä on noudatettava tehokkaita suojatoimenpiteitä.
Kiinteän anodin röntgenputken rakenne
Kiinteän anodin röntgenputki on yleisesti käytössä olevista röntgenputkista yksinkertaisin.
Anodi koostuu anodipäästä, anodikannesta, lasirenkaasta ja anodin kahvasta. Anodin päätehtävänä on estää anodipään kohdepinnan (yleensä volframikohteen) läpi kulkeva nopea elektronivirtaus röntgensäteiden tuottamiseksi ja säteillä syntyvä lämpö tai johtaa se anodin kahvan läpi sekä absorboida sekundäärisiä elektroneja ja sironneita elektroneja.
Volframiseoksesta valmistetun röntgenputken tuottama röntgensäteily hyödyntää vain alle 1 % nopeasti liikkuvan elektronivirran energiasta, joten lämmönhukka on röntgenputkelle erittäin tärkeä asia. Katodi koostuu pääasiassa filamentista, tarkennusmaskista (tai katodipäästä), katodiholkista ja lasivarresta. Anodikohteeseen osuva elektronisuihku lähtee kuuman katodin filamentista (yleensä volframilanka), ja se muodostuu tarkennusmaskin (katodipään) tarkennuksesta volframiseoksesta valmistetun röntgenputken korkeajännitteisen kiihdytyksen alaisena. Nopeasti liikkuva elektronisuihku osuu anodikohteeseen ja estyy äkillisesti, jolloin syntyy tietty osa röntgensäteitä jatkuvalla energiajakaumalla (mukaan lukien anodikohdemetallia heijastavat ominaiset röntgensäteet).
Julkaisun aika: 05.08.2022